Huiliviikko, vko 4

Suunnitellut treenit vaihtuivat kuumeisena lepäämiseen ja Botniahallissa pyöräilyn sijaan makoilin kotona lähihoitajan kanssa. En edes muista koska olen viimeksi ollut flunssan vuoksi näin kipeä. Pakkolepoa, ei toivottavasti kuitenkaan liian pitkään.

Kuivaverianalyysi

Kävin Sippolan Minnalla kuivaverianalyysissä (joka sinänsä oli ihan mielenkiintoinen ja tuloksetkin hyvin sitä, mitä osasin odottaa) ja sen seurauksena juon pökälepullosta vettä ja hevosenruualta maistuvaa viherjuomaa. Kaikkea sitä... :D

Levottomat jalat

Heidi käski levätä viikonloppuleirin jäljiltä kaksi päivää. Toinen huilipäivä menossa ja niiin menottais jo.

Paljon uutta, jotain vanhaa, vko 3

Vähän erilainen treeniviikko. Maanantaina treffasin Heidin, joka valmisteli minua sekä henkisesti että fyysisesti tulevaa viikonloppua varten. Keskiviikkona sykespinning ja yksi pohjekramppi sekä torstaina pojan kanssa taaperojumpassa (joka kävikin äiskälle ihan treenistä, kun uhmainen 20kg päätti, ettei halua poistua äitin sylistä). Perjantaista sunnuntaihin rehkittiinkin sitten Lauran ja Maijan voima- ja tekniikkaleirillä. Perjantain suurin järkytys oli leuanveto, joka ei odotetusti onnistunut ilman tarpeeksi jämäkkää kuminauhaa. Lauantaiaamuna olin onnesta soikeana, kun ainoastaan takareisiä kiristi ja etureisissä ei tuntunut mitään. Se harhaluulo tosin karisi hyvin nopeasti, kun alkuverkan jälkeen jatkoimme kyykkäämistä Bring Sally Upin tahtiin tähän tyyliin (meitä tosin armahdettiin sen verran, että saimme vetää biisin ilman painoja). Vähän (paljon) tunsin itseni ulkopuolikseksi triathlonistien ja maratoonarien keskellä Maijan luennoidessa kestävyysurheilijan treenauksesta, mutta kaikki se on kotiopäin kuitenkin, eikö? Mun treenipopotkin on ihan ammattilaiskamaa :)

Hormonitasapaino

Ostin Heidin suosituksesta Kaisa Jaakkolan Kirjan Hormonitasapaino - opas energiseen elämään. Mielenkiintoista, erittäin mielenkiintoista.

Mukavuusalueen ulkopuolella

Eilisissä treeneissä olo oli kuin norsulla posliinikaupassa (tai jääkarhulla juoksumatolla :)). Ts. Miia punttisalilla. Siellä voimailupuolella. Aika pitkä matka vielä siihen, että siellä tuntee olonsa kotoisaksi, kun kuntosalinkin puolella on edelleen kuin Liisa ihmemaassa. Kyllä se tästä!

Wannabe urheilija, vko 2

Maanantain kyykkytreenit Heidin kanssa toi aivan uusia ulottuvuuksia; pientä poltetta myös pakaroille ja takareisille! Tiistaina bongasin selästäni myös leveät selkälihakset, vielä kun ne saisi tuntumaan jo treenin aikana...Tiistaina kahvakuula- ja sykespinningtunnit ja torstaina taas treenit Heidin kanssa. Krampit pohkeessa toivat lisähaastetta jumppapalloharjoituksiin, mutta naama irvessä eteenpäin. Sunnuntain vuoristospinning oli kiva uutuus, perään vedetty vatsa-peppujumppa meni sen sijaan ihan kirjaimellisesti reisille. Etureidet pistäen askelkyykkyjä, joiden pitäisi tuntua myös takareisissä ja pakaroissa. Heidin sähköpostiin kirjoittama "...nyt, kun olet kestävyysurheilija..." aiheutti tahattoman naurunpyrskähdyksen. Minä, urheilija? Kestävyysurheilija? Wannabe ainaski.

Laiskat pakarat, vko 1

Viime viikon treenisaldo jäi suunniteltua pienemmäksi. Tiistaina bodypump + kuntospinning, torstaina kuntospin ja lauantaina kunto- ja sykespin. Sunnuntaille suunniteltu bodypumptunti vaihtui lorvailuun, kun sekä pää ja kroppa olivat tuskaisen ratsastusväännön jälkeen sitä mieltä, että tänään ei treenata. Lauantain spinningtunneilla tuntui olevan koko keskikroppa hukassa, ylhäällä polkiessa persus vatkaksi puolelta toiselle, vaikka mitä yritin tehdä. Syketunnilla jalat "loppuivat" ennen kuin edes hengästyin kunnolla, etureidet ovat niin jumissa, että venyttely saattaisi olla enemmän kuin suotavaa. Jotain erittäin positiivista muutosta huomasin kuitenkin tällä viikolla; fysioterapeuttini laiskaksi nimeämät pakarat toimivat sittenkin! Ensimmäistä kertaa vuosiin tunsin pakaralihakset kävelylenkillä! Ehkä tuosta etureisien dominanssista joskus päästään eroon.

Turhauma.

Viime kesänä hetkeksi hellittänyt hikoilemattomuusongelma on ilonani jälleen. Naama näyttää ylikypsältä tomaatilta vielä tunti treenin jälkeenkin, mutta hikeä ei tule. Hieman nihkeä otsa ja tukala olo. That's it. Olen kateellinen kanssapuhkujoille, jotka pienellä treenipyyhkeellään estävät hikinoroa valumasta silmille.